Suomi 100 – miten nousimme Pohjolasta maailmalle?

Nouveau Language

Maailma kutistuu jatkuvasti.Globalisaation ja internetin aikakaudella pienetkin yritykset pystyvät toimimaan kansainvälisesti. Rajojen hiipuessa, tarve erottua kuitenkin nousee. Pelkkä ohjekirjan käännös ei nykyään riitä, vaan materiaalien on puhuteltava vastaanottajaa.

Matka nykytilanteeseen on ollut pitkä. Sata vuotta sitten Suomi eli maasta ja metsästä. Miten siis onnistuimme pääsemään Pohjolasta maailmalle?

Itsenäisyyden alkuvuosina Suomi eli metsästä

Ensimmäisen maailmansodan alla Suomi oli maatalousvaltainen maa. Suurin osa viennistä oli sahatavaraa, joten markkinointia ei juuri tarvittu. Lisäksi kolmannes viennistä suuntautui emämaahan Venäjälle. Itsenäistymisen myötä itäsuunta romahti ja katseet käännettiin Länsi-Eurooppaan.

Itsenäinen tulli- ja valuuttapolitiikka mahdollisti talouden nopean kasvun, eikä edes 1930-luvun maailmanlaajuinen lama heilauttanut vientiä. Myös kauppasuhteet Neuvostoliittoon elpyivät. Kaiken tämän seurauksena BKT henkeä kohti alkoi lähestyä jo länsieurooppalaista tasoatoisen maailmansodan alla.

Sotakorvaukset pakottivat teollistumaan

Toinen maailmansota katkaisi jälleen viennin maailmalle. Sodan jälkeen liittoutuneet määräsivät Suomelle raskaat sotakorvaukset, mikä vaati talouden rakenteiden nopeaa muutosta. Sotakorvaukset söivät vuosien ajan suuren osan vientipotentiaalista, mutta loivat samalla vahvan metalli- ja laivateollisuuden.

1960-luvulla myös länsivienti alkoi toipua. Näillä markkinoilla suomalaiset yritykset joutuivat ensimmäistä kertaa kilpailemaan myös mielikuvilla. Bilateraalikauppa Neuvostoliittoon tarjosi kuitenkin vakaan selkänojan, jonka avulla voitiin harjoitella myös kansainvälistymistä.

Rahamarkkinoiden vapautuminen synnytti nousukauden ja suomaisyritykset suuntautuivat yhä vahvemmin ulkomaille. Samalla myös markkinoinnilta alettiin vaatia yhä enemmän. Käännöksiä kysyttiin manuaaleihin, tarjouksiin ja sopimuksiin aivan eri mittakaavassa kuin aikaisemmin.

Teknologian ja palveluiden nousu

Viimeisiä vuosikymmeniä ovat leimanneet lama ja Euroopan Unionin jäsenyys, joka lopetti oman valuutta- ja tullipolitiikan. Sen seurauksena myös suomalaisten pitää kilpailla yhä enemmän laadulla, mielikuvilla ja innovaatioilla. Tästä yhtälöstä syntyi myös ensimmäinen aidosti kansainvälinen suomalaismenestys – Nokia.

Nokian vanavedessä myös muut suomalaisyhtiöt ovat siirtyneet joukolla globaaleille markkinoille. Kansainvälistymisen myötä myös tarve laadukkaille käännöksille kasvaa jatkuvasti.

Käännöspalvelut kansainvälistymisen tukena

Suomen muutos metsäisestä maatalousmaasta korkean teknologian viejäksi on nopeudessaan lähes vertaansa vailla. Oman haasteensa vientiteollisuuteen on antanut kieli. Koska suomen puhujia ei maailmalta löydy, on meidän sopeuduttava.

Käännöspalvelut ovat aina olleet osa suomalaisyritysten kansainvälistymisen peruspilareita. Oli kyse sitten asiakirjojen virallisista käännöksistä, manuaaleista, verkkosivuteksteistä, esitteistä tai muista markkinointimateriaaleista.

Nouveau Language tarjoaa kansainvälistymiseen tarvittavat käännöspalvelut kaikenkokoisille yrityksille myös seuraavalle sataluvulle lähdettäessä.

Laatusertifioitua käännöspalvelua yli 80 kielipariin

Olemme ISO 9001 -sertifioitu suomalainen monikielinen käännöstoimisto, jonka ystävällinen palvelu on tunnettu jo yli 20 vuotta. Nouveaussa tehdään käännöksiä vuosittain noin 80 eri kieliparille, ja kääntäjät kääntävät aina omalle äidinkielelleen. Laajasta palveluvalikoimastamme löydät ratkaisun monenlaisiin käännöstarpeisiin.

 

Olemme sinuun yhteydessä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Huom! Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, että teemme toimeksiantoja ainoastaan yrityksille.